Kati Peltola: Nollatulos Suomelle, miinusta kaupungille

Tammikuu 26, 2012

Risto Rautava, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.), puolustaa Guggenheimin rakentamista kaupungin verorahalla, koska se toisi töitä noin 1650 – 1700 henkilötyövuotta. Hankeselvityksen käyttämä konsulttiyritys ei ota sitä mukaan hankkeen hyötyihin, koska mikä tahansa saman suuruinen rakennushanke tuottaisi saman tuloksen. Selvitysraportti antaisi hankkeen arviointiin muutenkin paljon parempaa pohjaa kuin Rautavan puheenvuoro.

Jos Helsinkiin tulisi kymmeniä tuhansia turisteja nykyistä enemmän, verotulot varmasti kasvaisivat, kun turistit maksaisivat kaupungissa käyttämistään palveluista. Selvitysraportin mukaan yksityiset elinkeinot ja valtio hyötyisivät hankkeesta taloudellisesti, mutta Helsingin veronmaksajien kustannuksella.

Raportissa ykkös- ja kakkosvaihtoehtojen vaikutukset kansantalouteen ennustetaan nollan tasolle. Selvityksen mukaan hankkeen kokonaisvaikutus nettokansantuloon olisi keskimmäisessä vaihtoehdossa 0,7 M euroa vuodessa. Kävijämäärän toteutumista epäillään perustellusti. Pienempi ykkösvaihtoehtokin on vaikea saavuttaa. Sen vaikutus nettokansantuloon arvioidaan raportissa 0,7 M euroa vuodessa negatiiviseksi. Hyvin monet 130 M investoinnit tuottaisivat saman plus miinus nolla-tuloksen pääkaupunkiseudulla.

› Lue koko artikkeli

Silvia Modig: Raportti vuoden 2012 ensimmäisestä kaupunginvaltuustosta

Tammikuu 18, 2012

Vuoden ensimmäinen valtuusto oli samalla ryhmällemme järjestäytymiskokous. Ennen kokousta olimme koko valtuustoryhmän voimin jakamassa Paavo Arhinmäen vaalilehtiä, joten uusi vuosi alkoi riemukkaissa merkeissä. Päätimme jatkaa samalla puheenjohtajistolla ja tehostaa ryhmän toimintaa entisestään.

Ryhmässä keskustelimme pitkään Guggenheim-hankkeesta, joka herätti ryhmässä mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Se mikä kaikkia huolestutti on aivan liian tiukka aikataulu. Hankkeeseen on mahdotonta ottaa kantaa ennen kuin olemme saaneet enemmän vastauksia. Mm. seuraavat kysymykset tarvitsevat vastauksen: Osallistuuko valtio kustannuksiin? Mitä käy kaupungin museon omille hankinnoille? Saadaanko lisenssimaksu kerättyä yksityisiltä sijoittajilta? Mitkä ovat hankkeen vaikutukset Helsingin taidekentälle? Toivottavasti näihin kysymyksiin saadaan vastaus ennen kuin valtuuston on päätettävä asiasta.

Itse valtuustossa suurin keskustelu käytiin aiheesta ”Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”. Valtuusto on aiemmin linjannut tavoitteeksemme vähentää vuoteen 2020 mennessä energiankulutusta 20% ja korvata uusiutuvilla energialähteillä 20% tuotannostamme. Tavoite on erittäin kannatettava mutta sen toteuttaminen ei ole yksinkertaista. Tärkeää on pitää huolta ympäristöstä mutta myös helsinkiläisten sähkölaskuista. Helsingin Energian tuloutukset ovat kaupungille tärkeä tulonlähde ja tietysti investoinnit ovat tästä pois. Kestävän kehityksen ja hiilineutraalin kaupungin mahdollistamiseksi on tiekartta siirtymää varten tehtävä, vaikka investoinnit tuntuvat nyt suurilta.

Koko esityslista löytyy verkosta osoitteesta www.hel.fi ja keskustelu osoitteesta www.helsinkikanava.fi

Sirpa Puhakka: Aloite kaupungin työvoiman riittävyydestä

Tammikuu 18, 2012

Helsingin kaupungilla on vaikeuksia hoito- ja hoivatyöntekijöiden vakanssien täyttämisessä. Myös lasten päivähoidossa on pulaa varsinkin lastentarhanopettajista. Sosiaalityöntekijöitäkään ei saada tarpeeksi. Erityisen hankalaa on saada sijaisia, mikä pitää yllä henkilöstövajeen kierrettä.

Työntekijöiden niukkuus lisää jokaisen poissaolon aikana työssä olevien rasitusta, mikä johtaa uusiin poissaoloihin. Syntyy kierre, jossa työntekijät sairastuvat vuoron perään seurauksena liian kiireisestä työstä. Monet vaihtavat työpaikkaa ja varsin monet ammattiakin. Seurauksena on työvoimapulan paheneminen.

Pula koskee sekä kaupungin omia työpaikkoja että kaupungin ostopalveluja. Monissa yksiköissä työtahti on kova, ja työntekijät joutuvat keskittymään välttämättömimpiin peruspalveluihin.

› Lue koko artikkeli

Hanna-Kaisa Siimes: Guggenheim tulee – jee?

Tammikuu 15, 2012

Pakko myöntää, että ajatus Guggenheimin museosta Helsingissä ja jopa juuri Katajanokan rannassa viehättää minua. Mutta. Suurin mutta liittyy hankkeen hintalappuihin. Niitä on monta ja ne ovat helsinkiläisittäin huikeita.

Brändimaksu Guggenheimista on varsin suuri. Bisnesmaailmassa brändimaksuihin on varmasti totuttu eikä bisnesmaailmassa kaksi miljoonaa ehkä ole suuren suuri summa. Mutta museoala ei ole tunnetusti rahakasta bisnestä. Eikä kaupunki ole bisnesyrittäjä. Kiistanalaiseen vuosittaiseen kahden miljoonan lisenssimaksuun Helsingin kaupunki onkin haalimassa yksityisiä tai ainakin Helsingin kaupungin ulkopuolisia rahoittajia. Hyvä näin. En voi mitään sille että kaksi miljoonaa vuodessa kuulostaa silti aika suurelta summalta jos sen suhteuttaa Suomen noin viisi miljoonaiseen kansaan. Olemme verraten pieni kansakunta. Ja Helsinki eurooppalaisittain varsin vähäväkinen kaupunki.

› Lue koko artikkeli

Tea Vikstedt: Valtuustoraportti 14.12.2011

Joulukuu 18, 2011

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kulttuuristrategian jo edellisessä kokouksessa, mutta pitkä lista valtuutettujen tekemiä toivomusponsia aiheesta käsiteltiin tässä kokouksessa.  28 ponnesta hyväksyttiin 16 ja niistä neljä oli meidän ryhmästämme.

Sivia Modig ehdotti, että keskustaan tulisi pystyttää sähköinen ilmoitustaulu kulttuuritapahtumia varten. Hanna-Kaisa Siimes ehdotti, että kaupungin tulisi hankkia nuorten muotoilijoiden tuotteita kaupungin liikelahjavalikoimaan. Alina Mänttäri-Buttler toivoi kumppanuushankkeita, joissa kulttuuri- ja messutapahtumien yhteyteen neuvoteltaisiin joukkoliikennelippuja. Pekka Saarnio esitti, että kulttuurilaitosten vapaalippuja voitaisiin antaa esim. joululahjoiksi vähävaraisille ja kaupungin vapaaehtoistyöntekijöille.

Muista asiakohdista oikeastaan vain viime vuoden arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet nostattivat keskustelua.  Vuokra-asuntorakentamisen tavoitteet eivät toteudu, vaikka yritystä siellä täällä onkin.  Virastojen välinen yhteistyö ei ole vakuuttavaa, eikä kaikkia mahdollisia vaikuttavia keinoja ei ole vielä edes tutkittu. Aina kun asuntopoliittinen keskustelu viriää valtuustossa, tulevat oikeiston ja vasemmiston erot esiin ja kokoomuslaiset valtuutetut alkavat kertoa uskomuksistaan ja ennakkoluuloistaan.

Silvia Modig: Kysymys kuntalaisaloitteesta

Joulukuu 14, 2011

Helsingin kuntalaisilla on mahdollisuus jättää kuntalaisaloite. Tarkoituksena on taata kuntalaisille mahdollisuus nostaa keskusteluun tärkeäksi kokemiaan asioita ja päästä vaikuttamaan päätöksentekoon ja kaupungin toimintaan.

Tätä kysymystä kirjoitettaessa kuntalasialoitteita on tämän kauden aikana tuotu vain yhden kerran valtuuston. Tällöinkin ne olivat vain tiedoksi ja kaupunginjohto oli jo lähettänyt mieleisensä vastauksen. Valtuutetut eivät siten pystyneet vaikuttamaan mitenkään siihen mitä ehdotettiin.

Tällaisenaan aloite oikeus ei mahdollista kaupunkilaisen vaikutusmahdollisuuksia vaan tuntuu muodollisuudelta jolla ei ole edes tarkoitettu olla vaikutusta.

Kysynkin kaupunginjohtajalta:
-onko aloitteilla tällaisenaan merkitystä?
-tulisiko aloite käytäntöä kehittää siten että valtuusto pääsee mukaan päätöksentekoon?
-onko kuntalais-aloite koskaan johtanut toimenpiteisiin?
-miten kaupunki aikoo kehittää kuntalaisaloitteita siten että ne tarjoavat todellisen vaikutusmahdollisuuden kaupunkilaisille?

Silvia Modig 14.12.2011

Alina Mänttäri-Buttler: Raportti kulttuuristrategian käsittelystä valtuustossa 30.11.

Joulukuu 1, 2011

Helsingin kaupuginvaltuuston kokouksessa 30.11.2011 käsiteltiin Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaa vuosielle 2012-2017.

KULTTUURISTRATEGIAN KESKEISIÄ TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA:

Valtuuston käsittelyssä olleessa kulttuuristrategiaesityksessä linjataan Helsingin kulttuurin kehittämisen linjat vuosiksi 2012-2017. Strategiassa keskeiset päämäärät on jaoteltu neljään osioon: 1. Hyvinvointia kulttuuripalveluista, 2. Monien kulttuurien Helsinki, 3. Ympäristö ja kaupunkirakenne ja 4. Kulttuuri – kaupungin vetovoima.

Hyvinvointia kulttuuripalveluista -kohdassa keskeisiä toimenpide-ehdotuksua ovat esimerkiksi:

- ”Alle kouluikäisille suunnatut liikunta- ja kulttuuriharrastukset toteutetaan lasten tutussa kasvuympäristössä. Lasten lähikulttuuripalveluiden saatavuutta lisätään olemassa olevia tiloja hyödyntäen erityisesti alueilla, joilla ei ole riittävästi kulttuuritarjontaa.”
- ”Laajennetaan koulutilojen käyttöä taiteen perusopetukseen sekä kulttuuri- ja taide-, kansalais- ja yhteisötoimintaan, erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella. Tilojen hinnoittelu tukee niiden tehokasta käyttöä tähän toimintaan.”
- ”Tuetaan taiteilijoiden työllistymistä hyvinvointipalveluissa. Tarjotaan Helsingin työttömille taiteilijoille suunnitelmallisesti mahdollisuuksia työskennellä päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa.”

› Lue koko artikkeli