Hanna-Kaisa Siimes: Guggenheim tulee – jee?

tammikuu 15, 2012 | Kategoria: Kulttuuri, Mielipidekirjoitus

Pakko myöntää, että ajatus Guggenheimin museosta Helsingissä ja jopa juuri Katajanokan rannassa viehättää minua. Mutta. Suurin mutta liittyy hankkeen hintalappuihin. Niitä on monta ja ne ovat helsinkiläisittäin huikeita.

Brändimaksu Guggenheimista on varsin suuri. Bisnesmaailmassa brändimaksuihin on varmasti totuttu eikä bisnesmaailmassa kaksi miljoonaa ehkä ole suuren suuri summa. Mutta museoala ei ole tunnetusti rahakasta bisnestä. Eikä kaupunki ole bisnesyrittäjä. Kiistanalaiseen vuosittaiseen kahden miljoonan lisenssimaksuun Helsingin kaupunki onkin haalimassa yksityisiä tai ainakin Helsingin kaupungin ulkopuolisia rahoittajia. Hyvä näin. En voi mitään sille että kaksi miljoonaa vuodessa kuulostaa silti aika suurelta summalta jos sen suhteuttaa Suomen noin viisi miljoonaiseen kansaan. Olemme verraten pieni kansakunta. Ja Helsinki eurooppalaisittain varsin vähäväkinen kaupunki.

Lisenssimaksun lisäksi Guggenheim laskuun sisältyy rakentamiskulut (arvio 140 miljoonaa) ja ylläpitokustannuksia (arvio 3,7-8 miljoonaa vuodessa toteutuneista kävijämääristä riippuen).

Guggenheim-selvityksen julkistamisen (10.01.2012) jälkeen tosin julkisessa keskustelussa on alettu puhua jopa 20 miljoonan käyttökuluista vuodessa. Odotamme kaupungin tarkentavan kulurakennetta ja rahoitusvastuita ennen päätöksentekoa.

Wau-arkkitehtuuria on kauan haikailtu Helsinkiin. Kaikille avoin museo olisi mielestäni hyvä Wau-arkkitehtuurin kohde. Parempi kuin Katajanokan rantaan aikaisemmin hahmoteltu yksityinen hotelli.

Rakennuksen rakentamista varten kaavaillaan avointa arkkitehtuurikilpailua. Se on reilua. Mutta lopputuloksesta emme voi ennen päätöksentekoa tietää mitään. Se on riski. Voimme vain toivoa että sen nähdessämme suurin osa meistä toteaisi että ”Wau, kyllä kannatti”. Turvalliselta tuntuu että rakennusmateriaalien osalta on päätetty että ne olisivat suomalaisia, siis kaiketi suomalaista puutua, kiveä, ja … mitä muuta?

Entä se itse museon kokoelma? Sitä ei siis näissä laskelmissa ole ollenkaan. Vaikka Helsinki Guggenheim ei varsinaisesti olisikaan kokoelmamuseo, kai sinne jotain pysyvämpääkin olisi tulossa? Ei monikaan maksa Wau-arkkitehtuurin katsomisesta, varsinkaan museon, jos ei sen siellä ole myyntihittinä kilpailukykyistä sisältöä. Rakennusta voi ihailla tai kauhistella maksutta ulkoakin päin. Millä ihmeellä ja kenen pussista kaikki taidehankinnat ja näyttelyjärjestelyt tullaan jatkossa rahoittamaan?

Suhtaudun siis varovaisen myönteisesti Guggenheimiin. Sillä olisi varmasti maan taide-elämää ja turismia piristävä vaikutus. Kävijöitäkin varmasti riittäisi mukavasti. Varsinkin venäläisten matkailu Suomessa on kasvussa. Ja mikä olisikaan helpompi pikavisiitin kohde Helsingissä kuin Guggenheim. Matkalla sinne näkisi väkisinkin kappaleen kauneinta Helsinkiä.

Helsinki ja Katajanokan ranta olisi ihanteellinen museon paikka Guggenheim-säätiön näkökulmasta. Ymmärrän sen. Ja suomalaistenkaan ei kannata maansa sijainnista olla turhan vaatimattomia. Tämä on idän ja lännen risteyspaikka.

Jos sanomme Guggenheimille nyt ei, kadehdimmeko sitä muutaman vuoden päästä Tallinnasta tai Pietarista?

Haku

Vasemmistoliitto