Malminseudun Työväenyhdistys: Koulupaikkajako avoimeksi ja yhdenvertaiseksi

kesäkuu 3, 2012 | Kategoria: Kannanotot, Opetus, Yleinen

Helsingin nykyinen koulupaikkapolitiikka tuottaa rakenteellisilla ratkaisuilla koulupaikkashoppailua. Vanhemmat valitsevat lapsilleen oppilaitoksen muun muassa koulun maineen, sosiaalisen rakenteen, helppojen yhteyksien ja koulun koon mukaan. Kukapa ei haluaisi lastaan pieneen lähikouluun, jossa opettajat ovat sitoutuneita, työhönsä tyytyväisiä, oppilaat motivoituneita ja heidän vanhempansa kannustavia? Kuvatun kaltaisia kouluja on Helsingissä varmasti paljon.

Valitettavasti osalle helsinkiläisistä tällaisia oppilaitoksia ei ole ensisijaisesti tarjolla. Jos lapsi on vanhempien mielestä osoitettu ”väärään” kouluun, se halutaan vaihtaa. Koulushoppailussa parhaiten pärjäävät ne vanhemmat, joilla on resursseja, verkostoja ja sosiaalisia taitoja kamppailla lastensa koulupaikan puolesta.

Esimerkkinä nykytilanteesta voidaan käyttää Tapanilan alueen lasten koulupaikkojen määräytymistä. Kun Fallkullan alueen 1.-2. luokkien pienisivukoulu lakkautettiin, nykyiset ja tulevat oppilaat päätettiin siirtää Hiidenkiven varsinaiseen koulurakennukseen. Todellisuudessa Tapanilan ala-aste on fallkullalaisia lähempänä, mutta sen oppilaaksiottoaluetta ei muutettu, vaikka pienten koululaisten etu olisi päästä lähikouluunsa. Tapanilan ala-asteelle oikeutettuja ovat ”vanhan jaon”mukaan lähialueen
pientalojen lapset.

Oppilaaksiottoalueita ei ole Opetusviraston kotisivuilla koulukohtaisella tasolla esillä, vaikka avoin päätöksenteko edellyttäisi tätä. Ensimmäiset kouluvuodet ovat merkityksellisiä oppimiseen ja koulunkäyntiin motivoitumisen vuoksi. Lapset ovat vielä
pieniä, ja he opettelevat arjen taitoja. Koululaisten arjessa on vältettävä melun, suurien ryhmä- sekä yksikkökokojen ja opettajien vaihtuvuuden tuottamaa stressiä.

Kuten kaupunkirakenteenkin, tulee koulujen sosioekonomisen oppilaaksiottoalueen olla monimuotoinen. Koulurakennuksia suunniteltaessa on huomioitava, että sen oppilaaksiottoalueeseen kuuluu pientaloalueiden sekä kerrostaloalueiden lapsia.

Hyvän sosiaalisen yhteisön muodostumisen lähtökohtana tulee olla pienet yksiköt, joissa koulun opettajat ja oppilaat voivat tuntea toisensa nimeltä. Helsinkiläistä koulujärjestelmää on syytä muuttaa yhdenvertaisemmaksi ja avoimemmaksi. Koulupaikkojen tulee olla keskinäisesti yhtä laadukkaita. Tämä edellyttää, että oppilasottoaluejärjestelmää muutetaan demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Koulujen tukitoimia tulee kehittää yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotoimen kanssa.

Laadukas opetus ja monipuolinen opetussuunnitelman toteuttaminen eivät voi olla kiinnisitoutuneista vanhemmista, jotka taistelevat lähikoulunsa aseman puolesta.

Saija Salonen
Veronika Honkasalo
Riku Ahola
Malminseudun Työväenyhdistys

Haku

Vasemmistoliitto