Mikko Koikkalainen: Kaventuuko valta kaupungin yhtiössä?

huhtikuu 10, 2014 | Kategoria: Energia

mikkokoikkalainenEduskunta on hyväksynyt lain, jonka mukaan markkinoilla muiden yritysten kanssa kilpailevat kunnalliset liikelaitokset tulee muuttaa yhtiöiksi. Lakimuutoksen taustalla ovat mm. EU-direktiivit, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Helsingin seudun kauppakamarin tekemät valitukset komissiolle Palmian toiminnasta sekä hallitusohjelma, jonka mukaisesti julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä pyritään tarkentamaan.

Tällaisia yhtiöitettäviä liikelaitoksia Helsingin kaupungilla ovat Helsingin Satama, Palmia ja Helsingin Energia. Näiden osalta ei ole epäselvää, tuleeko ne muuttaa yhtiöksi. Tämä on todettu hyväksytyssä laissa. Lisäksi Helsingin Energia toimii sähkönmyynnin osalta täysin kilpailluilla markkinoilla. Tältä osin yhtiöittäminen on perusteltua eri yhtiöiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Eikä ole perusteltua, että esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin panostava Ekosähkö-yhtiö joutuu maksamaan yhteisöveroa, mutta Helsingin Energia ei sitä joutuisi maksamaan. Sen sijaan HKL:n osalta yhtiöittämisvelvoitetta ei ole ja suhtaudun sen yhtiöittämiseen erittäin kriittisesti.

Taloudelliset vaikutukset

Yhtiöittämisellä on monia vaikutuksia. Olennaisimpia ovat liikelaitoksen toiminnan muuttuminen osakeyhtiölainsäädännön alaiseksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Helsingin Energia joutuu yhtiöittämisen jälkeen maksamaan yhteisöveroa tuloksestaan. Lisäksi liikelaitoksen johtokunta muuttuu osakeyhtiölain mukaiseksi yhtiöhallitukseksi. Helsingin Energian osalta tämä vähentää yhtiön mahdollisuuksia tulouttaa rahaa Helsingin kaupungin kassaan. Käytännössä tämän muutoksen merkitys on pieni, sillä joka tapauksessa tulevat investoinnit biopolttoaineisiin ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen heikentävät yhtiön taloutta. Se ei voi enää entisellä tavalla tulouttaa rahaa kaupungille. Jatkossakin yhtiö pysyy 100% Helsingin kaupungin ja kuntalaisten omistuksessa.

Hallitukseen muutoksia

Merkittävin muutos tuntuu koskevan yhtiön päätöksentekoa ja hallitusta. Osakeyhtiö ei ole yhtä avoin kuin liikelaitos. Samalla yhtiön hallitusten jäsenten valta ja vastuu kasvavat. Päätöksenteosta tulee entistä vähemmän avointa. Salassapidettävät ja luottamukselliset asiat luultavasti lisääntyvät. Tällä hetkellä Helsingin Energian yhtiöjärjestys on käsiteltävänä Helsingin kaupungin konsernijaostossa. Samassa yhteydessä päätetään myös ne periaatteet, joiden mukaisesti uusi hallitus valitaan.

Yhtiön hallitukseen on suunniteltu myös ulkopuolisia “hallitusammattilaisia” ja/tai Helsingin kaupungin virkamiesedustusta. Tämä tarkoittaisi sitä, että poliittisesti valittujen ja kuntalaisia edustavien hallituksen jäsenten asema heikkenisi samaan aikaan, kun yhtiön päätöksenteko ja johtaminen muuttuu muutenkin suljetummaksi sekä riippumattomammaksi. Tässä tilanteessa päinvastoin pitäisi harkita hallituksen koon kasvattamista, jotta kuntalaisten valitsemien päättäjien ääni pysyy jatkossakin vahvana.

Pohdittavana on, mitä lisäarvoa ns. ulkopuoliset edustajat tuovat yhtiön päätöksentekoon ja onko se sen arvoista, että demokraattista päätöksentekoa ja poliittista ohjausta voidaan heikentää. Helsingin Energia on Helsingin kaupungille tärkeä strateginen yhtiö, jossa tehdään merkittäviä arvovalintoja esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon ja millä tavalla panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhtiön johtaminen ei ole vain teknistä voiton tuottamista pääomistajalleen. Yritysmaailmassa on sovitettava yhteen erilaisia arvoja ja tavoitteita, kuten tässä tapauksessa toiminnan taloudellinen kannattavuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Tämä on omistajan tehtävä ja siksi omistajan äänivaltaa ei tule heikentää yhtiössä. Nyt uhkana on vallan keskittyminen ja piiloutuminen.

Hallituksen esitys kuntalain muuttamisesta.

Haku

Vasemmistoliitto