Henrik Nyholm: Vanhankaupunginkosken padonpurkutalkoot

toukokuu 13, 2015 | Kategoria: Ympäristö

henkkaKaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantaina 11.5. aloitetta Vanhankaupunginkosken patorakenteiden purusta. Kokouksessa aloite päätettiin palauttaa valmisteluun lisäselvityksiä varten. Aihetta on aiemmin Vasemmiston puolelta käsitelty muun muassa Helsingin Energian johtokunnasta käsin.

Onko padon purulle edellytyksiä? Ehdottomasti.

Päättäjälle padonpurku on erittäin mielenkiintoinen aihekokonaisuus, koska asiaan nivoutuu niin monta eri näkökulmaa. Historialliset syyt, ympäristöarvot ja hyvät vaikutukset puoltavat niin padon purkua kuin säilyttämistäkin. Lopputulos tuleekin toivottavasti olemaan jonkinlainen kompromissi, joka kattaa osin kaikki näkökulmat.

Vanhankaupunginkoskella on ollut 1500-luvulta asti jos jonkinlaista koskeen liittyvää rakennelmaa ja nykyinen pato on löytänyt paikalleen vuonna 1876. Ensi vuonna 140 vuotta täyttävä pato on itsessään osa historiaa. Pato on lisäksi hienosti toteutettu. Yhteydenotto helsinkiläiseltä peruskoulun opettajalta avasi itselleni padon hienotunteista sommittelua ja visuaalista toteutusta ympäröivään luontoon. Opettaja kertoi vievänsä luokkiaan katsomaan patoa kauempaa kosken alajuoksulta. Tällöin pato luo optisen harhan, missä etäisyyttä on vaikea arvioida ja rakenteet vaikuttavat olevan lähempänä katsojaa.

Historialliset syyt tukisivat toisaalta myös padon purkamista ja kosken ennallistamista. Helsingin nimi (Helsingfors) juontuu kyseisestä, ennen vapaasti virtaavasta, koskesta. Historialliset syyt siis eivät puolla yksinomaan säilyttämistä vaan voidaan oikeutetusti puhua myös historiallisen arvon palauttamisesta.

Samalla myös ympäristösyyt eivät ole ainoastaan padon purkamisen puolella. Padon pitkäaikainen olemassaolo on luonut alueelle omanlaisensa vakaan ekosysteemin, joka ei kestä padotta.

Suojelunäkökulmasta vuollejokisimpukat ja saukot ovat alueen ”tärkeimmät” lajit. Siten niihin kohdistuvien vaikutusten tulisi olla ratkaisevia päätöksenteossa. Veden virtauksen ja vedenpinnan tason pysyvä muutos vaikuttaisi näistä lajeista eniten vuollejokisimpukkaan. Kokonaisten vuollejokisimpukkapopulaatioiden siirtoja on maailmalla onnistuneesti tehty. Kuitenkin Helsingin vuollejokisimpukkapopulaatiossa merkityksellistä on myös sen sijainti. Tämä populaatio on kansainvälisesti tunnustettu, sillä se sijaitsee kaupunkialueen sisällä ja lähellä pääkaupungin keskustaa.

Padon purku vaikuttaisi välittömästi kalakantoihin, sillä se mahdollistaisi paremman vaellusyhteyden kaloille. Padon idänpuoleinen kalatie on sen verran jyrkkä, että vain lohikalat sekä hyvissä olosuhteissa vimpat ja onnekkaat siiat voivat nykyisellään nousta koskea pitkin. Yksi vaihtoehtoinen täsmäratkaisu tähän on parantaa kalojen nousun mahdollisuuksia loiventamalla olemassaolevaa kalatietä. Kuitenkin padon ylivuoto synnyttää luokseen houkuttelevan koskenhajun, joka hämää useita kaloja. Siten kalatien houkuttelevuus ei olisi täysin taattu millään muokkauksilla.

Itse purun konkreettisin vaikutus tulee olemaan vedenpinnan lasku, jonka vaikutukset ovat ilman tarkempaa selvitystä iso kysymysmerkki. Mitä vedenpinnan lasku tarkoittaa yläjuoksulle? Mitä tapahtuu Pikkukosken suositulle uimarannalle? Miten sateet ja eri vuodenajat vaikuttavat vedenpintaan, kun patoa ei ole? Miten vedenpinnan laskun paljastamat maamassat ja rakenteet kestävät ilman veden tukevaa vaikutusta? Mikä vaikutus eroosiolla olisi uuteen tilanteeseen?

Selvää siis on, että laajaa ympäristövaikutusten arviontia (yva) tarvitaan. Sellainen saataisiin padon purun ollessa kaupungin hankelistalla. Nyt kaupunginhallitus päätti palauttaa aloitteen lisäselvityksiä varten, jotka joko ovat kattavia tai eivät. Aloitteen ollessa ihka oikea hanke olisi yva-menettelyllä resurssit, valmis muoto ja tapa tuottaa tarvittava tieto.

Lopulta padon purun voivat myös kaataa vanhaan tuttuun tapaan kustannuslaskelmat. Purulle kun ei ole kohtalaistakaan hinta-arviota. Tärkeää olisi siksi heti aluksi puhua monipuolisesti useista, eri hintaisista ja vaikutuksiltaan erilaisista, ratkaisumalleista.

Vasemmiston kritisoima investointikatto myös nostaa tässä päätään. Investointikatto paitsi tukahduttaa kaupungin elintärkeää laajentumista, myös estää tarpeellisten muutostöiden oikea-aikaista aikatauluttamista. Padonpurkuhanke olisi nimittäin suotavaa aloittaa vielä tämän kymmenvuotisen investointiohjelman aikana.

Padonpurkutalkoot odottavat nyt valistunutta tietoa.

Haku

Vasemmistoliitto