Helsingin Vasemmistoliitto: Johtamisjärjestelmän uusimisen tulee pohjautua demokratiaan

kesäkuu 5, 2015 | Kategoria: Kannanotot, Valtuusto, Yleinen

Johtamisjärjestelmä on uusittava sovitussa aikataulussa

On selvää, että Helsingin johtamisjärjestelmä on uusittava. Nykyinen sekamalli ei ole demokraattinen eikä se ole omiaan herättämään kaupunkilaisten luottamusta ja vuorovaikutusta johtoa kohtaan. Nykyisessä mallissa ei myöskään toteudu kaikkien valtuustoryhmien tahto ja edustus tasavertaisesti.

Helsingin johtamisjärjestelmä tulee uusia Helsingin lähtökohdista käsin, eikä mikään muualla Suomessa käytössä olevista johtamisjärjestelmistä ole sellaisenaan kopioitavissa Helsinkiin.

Johtamisjärjestelmää on myös tarkasteltava siitä näkökulmasta, että sitä kehitetään jatkuvasti. Johtamisjärjestelmän muutoksessa on pyritty siihen tavoitteeseen, että muutokset astuvat voimaan 2017 uuden valtuuston aloittaessa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä tästä tavoitteesta tulee edelleen pitää kiinni. Helsingin tulee kuitenkin tarkoin seurata valtakunnallisen sote-uudistuksen ja siihen liittyvän hallintomallin uudistumista koska ne vaikuttavat olennaisella tavalla johtamisjärjestelmän sisältöön ja vastuualueisiin.

Johtamisjärjestelmän uusimisen lähtökohtana tulee olla valtuuston vallan ja paikallisdemokratian vahvistaminen

Johtamisen muutoksessa punainen lanka tulee olla demokratian vahvistaminen, hierarkkisuuden vähentäminen ja vallan hajauttaminen. Tämä tarkoittaa osaltaan päätösten takana olevan politiikan esiintuomista, asukkaiden laajempaa osallistumisen mahdollisuuksia ja päätöksenteon laajentamista lähemmäksi kaupunkilaisia. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee, että nämä kaikki seikat vaativat valtuuston vallan vahvistamista.

Valtaa ei tule keskittää pienemmälle poliittiselle piirille vaan vallankäyttöä tulee laajentaa. Valta tulee olla niillä, joita se koskettaa. Kaupunginhallituksen tiedonsaantia on parannettava ja kaupunginvaltuuston roolia ylimpänä päättävänä elimenä on vahvistettava. Vasemmiston valtuustoryhmä kannattaa alueellisten hallintomallien kokeilua (esimerkiksi kaupunginosavaltuustoja) ja näkee lähidemokratian kehittymisen edellytyksenä niin kaksiportaisen maakuntamalliin käyttöönotolle kuin laajemmin johtamisjärjestelmän muutokselle. Lähidemokratiamalleja on tarkasteltava vaikuttavan osallistamisen, aidon toimivallan ja kansalaisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Myös osallistavaa budjetointia on syytä jatkaa ja laajentaa. Alueelliset hallintomallit edellyttävät, että niillä on myös todellista budjettivaltaa. Muussa tapauksessa vaarana on näennäisdemokratia.

Lautakuntien määrän vähentäminen ei saa olla itsetarkoitus

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä suhtautuu kriittisesti lautakuntien määrän vähentämiseen. Jo nykyisen sote-lautakunnan asiakokonaisuuksien ja työmäärä osoittaa, että riskinä on virkamiesvallan korostuminen. Lautakuntien yhteenliittämisissä täytyy olla vahvat perusteet ja lopputulos ei saa hankaloittaa asiantuntevaa päätöksentekoa. Esimerkiksi teknisen alan lautakuntien yhteenliittäminen voisi tuoda synergiaetuja, kun taas kulttuuripuolen moninaisen päätösrakenteen purkaminen vaikuttaisi suoraan kaupungin takeeseen luoda tilaa ja tukea kulttuurille. Lautakuntatyöskentelyssä asiakokonaisuudet eivät saa kasvaa liian suuriksi. Joillakin toimialoilla voi olla perusteltua myös harkita lautakuntien määrän lisäämistä, jotta lautakuntien jäsenet pystyvät kunnolla perehtyä käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallituksenjaostojen kytkös strategiaohjelmaan on osoittautunut hyväksi tavaksi raamittaa työtä, mutta esimerkiksi konsernijaoston roolia on selkiytettävä ja sen suhde valtuustoon olisi syytä tiivistää.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä suhtautuu kriittisesti siihen, että lautakuntien puheenjohtajat olisivat myös kaupunginhallituksen jäseniä. Tämä johtaa liialliseen vallan keskittämiseen.

Tukeakseen poliittista työskentelyä, asioihin omistautumista ja laajaa asioihin perehtymistä, on perusteita sopia osa-aikaisesti palkallisista luottamushenkilöistä. Näitä voisi löytyä vaativiin poliittisiin luottamuspaikkoihin. Olisi myös hyvä arvioida, pitäisikö jokaisessa valtuustoryhmässä olla vähintään yksi osa-aikainen luottamushenkilö (vrt. Tampere).

Kaupunginjohtajien valinnan tulee olla selkeä

Helsingin Vasemmiston valtuustoryhmä ajaa johtamisjärjestelmän muutoksessa kaupunginjohtajien roolin selkeyttämistä. Kaupunginjohtajien valinnan lähtökohdaksi tulisi ottaa avoin poliittinen valinta, jossa kriteerinä ovat myös pätevyysvaatimukset.

Jos valinta tehdään poliittisin perustein, tulee valinnan perusteiden olla avoimet ja selkeästi määritelty. Virkamiesjohdon ja poliittisen johdon tehtävänjako ja valtaoikeudet tulee määritellä tarkasti. Poliittisesti valituilla johtajilla tulee olla mahdollisuus olla mukana jo edeltä oman tehtäväalueensa esitysten valmistelussa (vrt. Oulun ja Tampereen johtamismallit).

Tällä hetkellä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä arvioi, että selkeintä olisi, että poliittiset johtajat valittaisiin aina valtuustokauden ajaksi. Johtajien tulee olla valtuuston valitsemia ja nauttia valtuuston luottamusta. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän arvioiden mukaan kuntavaalien yhteydessä järjestettävät pormestarivaalit saattavat kuitenkin aiheuttaa sen, etteivät kaikki ehdokkaat olisi tasavertaisessa asemassa esimerkiksi median keskittyessä pormestariehdokkaisiin. Siksi tarkoituksenmukaista voisi olla se, että valtuustoryhmät valitsevat pormestariehdokkaansa valtuustoryhmän keskuudesta vasta vaalien jälkeen, jos päädytään malliin, jossa pormestarit valitaan valtuuston keskuudesta. Suoran pormestarivaalin kohdalla on puolestaan huolehdittava siitä, että jokaisella ryhmällä on yhdenvertaiset mahdollisuudet asettaa vaaleihin ehdokkaita ja käydä vaalikampanjaa.

Johtamisjärjestelmän uusiminen on sidottava hallinnon kehittämiseen ja demokratiaan

Virastojen kokonaismäärä voi elää ja perusteltuja rakennemuutoksia voidaan harkita. Varsinkin väliportaan hallinnon asema suhteessa kaupungin organisaatiorakenteeseen on syytä arvioida. Kaikki muutokset tulee kuitenkin tehdä niin, että niiden ensisijaisena tehtävänä on vahvistaa päätöksentekoprosesseja ja valmisteluja. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä johtamisjärjestelmän uusimisessa ei tällä hetkellä ole kuultu tarpeeksi kattavasti kaupunkilaisia ja kaupungin omaa työyhteisöä. Tämä on asia, joka on syytä jatkovalmistelussa ottaa huomioon.

Jatkovalmistelun on syytä  tähdätä siihen, että nyt luodaan puitteet päättää ensi kaudeksi käyttöön tulevasta uudesta johtamisjärjestelmästä. Tämän ohella kehitetään edelleen hallintoa prosessina. Avuksi tulee määritellä mittarit, joiden avulla arvioidaan päätöksenteon avoimuutta ja valtuustotyön läpinäkyvyyttä suhteessa kaupunkilaisiin. Osana tätä prosessia pitää tähdätä siihen, että päätöksentekojärjestelmää muutetaan koko kaupungissa avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi. Tämä edellyttää, että osa lautakuntakokouksista on julkisia ja budjettipäätöksiin liittyvät neuvotteluprosessit avataan esimerkiksi niin, että neuvotteluihin osallistuvien valtuustoryhmien neuvottelutavoitteet julkistetaan. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee myös, että jos virkamiesvaltaa pyritään Helsingissä aidosti purkamaan, tulee tähdätä siihen, että budjettivalta on aidosti valtuustolla. Tämä edellyttää sitovan raamibudjetoinnin kriittistä arviointia.

Lisätiedot
Veronika Honkasalo
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja
puh 040-5559409

Haku

Vasemmistoliitto