Uuden yleiskaavan vaikeat yhtälöt

marraskuu 10, 2015 | Kategoria: Kaupunkisuunnittelu, Vasen, Ympäristö

Julkaistu Vasen-lehdessä 1/2015.

Helsingin asukasmäärä kasvaa. Tarvitaan lisää asuntoja, julkista liikennettä pitäisi kehittää ja viheralueitakin pitäisi suojella.

TEKSTI AILA PERVONSUO

Kaupunginvaltuuston pitäisi tehdä viimeistään vuonna 2016 päätös Helsingin uudesta yleiskaavasta. Yleiskaava sisältää myös niin sanotun Visio 2050 -osion. Suunnitelmassa on paljon optimistisen tuntuisia ajatuksia kaupungin asuinrakentamisesta, infrastruktuurista, palveluista ja viheralueiden kehittämisestä.

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Eija Loukoila suhtautuu suunnitelmiin osittain varauksella.

”Uusi yleiskaava mahdollistaa reippaan väestönkasvun. Helsingin nykyisten rajojen sisälle kaavaillaan jopa 250 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa massiivista rakentamista. Kenties olen turhankin pessimistinen, mutta näen tässä vaaran, että keskitytään liiaksi asuntotuotantoon ja unohdetaan peruspalvelut, kuten koulut ja päiväkodit. Tällaisesta on jo nyt viitteitä esimerkiksi Lauttasaaressa ja Jätkäsaaressa.”

”Myös esimerkiksi terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen suunnitelmat vaikuttavat kulkevan jälkijunassa väestönkasvuun nähden. Helsingillä on lisäksi paljon korjausvelkaa vanhoilla alueilla: huonokuntoisia kouluja ja päiväkoteja, siltoja ja muuta kaupunki-infraa, joka kaipaa korjausta. Kaupungin tulee kantaa vastuu myös jo rakennetuista alueistaan, ei vain keskittää investointeja uusille alueille.”

Vihersormia katkomassa

Toisaalta pitäisi rakentaa lisää asuntoja ja luoda tiiviitä asuinalueita, mutta toisaalta pitäisi pyrkiä säilyttämään viheralueita, metsiä, merenrantoja ja saaria, virkistyskäytössä. Yksi kiistanalaisista alueista on Vartiosaari, johon halutaan rakentaa kerrostaloja sekä silta mantereelta. Loukoilan mukaan useat kyselyt ja selvitykset kertovat, että asukkaat kaipaavat ympärilleen luonnonmukaisia viher- ja virkistysalueita.

”Usein koti valitaan alueelta, josta pääsee helposti lähimetsiin tai merenrannoille. Tässä kohtaavat kaupunkisuunnittelijoiden ja asukkaiden ristiriitaiset näkemykset. Asukkaat kyllä hyväksyvät täydennysrakentamisen metro- ja juna-asemien läheisyydessä ja muissa joukkoliikenteellä helposti saavutettavissa kohteissa, mutta kun mennään tärkeille viher- ja virkistysalueille, ei asukkailta hyväksyntää heltiä.”

”Kaupunkisuunnittelussa painotetaan tärkeitä vihersormia ekologisina käytävinä. Näitä vihersormia ollaan kuitenkin katkomassa erityisesti itäisessä Helsingissä. Vartiosaareen suunnitellaan tiivistä rakentamista ja raitiovaunulinjaa Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsän kautta Vuosaareen. Tilalle tarjotaan itäisempää vihersormea, jossa toki on Uutelan virkistysalue, mutta suurin osa muodostuu golfkentästä, entisestä kaatopaikasta ja täyttömäestä, johon on vuosien aikana kasattu pääkaupunkiseudun rakennusjätteitä. Helsingin Vasemmisto on vastustanut Vartiosaaren rakentamista eri lautakunnissa.”

Hanasaaren voimala-alueelle on suunniteltu asuntoja ja työpaikkoja tuhansille ihmisille. Päätöstä voimalan sulkemisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty. Loukoilan mielestä voimalaitoksen säilyminen Hanasaaressa hankaloittaisi Kruunuvuorenrannan alueen joukkoliikenteen suunnittelua.

Nyt siltaratkaisuja on suunniteltu Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren kautta Kalasataman alueelle. Mihin jatko, Kruununhakaan vai Merihaan kautta Hakaniemeen, on vielä auki. Siltojen suunnittelu siten, että laivakuljetukset voimalaan olisivat mahdollisia, on haastavaa. Toisaalta pellettikuljetukset rekkarallin varassa tuntuvat menneeltä maailmalta. Kruunuvuorenrannan raitiotie voitaisiin ohjata myös Kalasataman metroaseman kautta Pasilaan, josta on jatkossa tulossa yksi Helsingin keskeisistä työpaikkakeskittymistä.”

Haku

Vasemmistoliitto