Henrik Nyholm: Viherkatot ovat täällä!

marraskuu 24, 2015 | Kategoria: Asuminen, Energia, Kaupunkisuunnittelu, Rakentaminen, Tekninen/yleiset työt/kiinteistö, Ympäristö

henkkaViherkatot eli kasvillisuudella täytetyt tasakatot ovat uusi maailmanlaajuinen trendi ja hyvästä syystä. Vaikka tasakatoista saa olla mitä mieltä tahansa, on niiden ”vihertäminen” pelkästään hieno asia. Torontossa kaupungin pienhiukkasmäärät puolittuivat, kun viherkatot laajentuivat kattamaan viidesosan kaupungin pinta-alasta. Tällöin puhutaan jo vaikutuksista, jotka vähentävät vakavia terveyshaittoja ja estävät kuolemia.

Viherkatot ovat työkalu ilmastonmuutosta vastaan 1.) sitomalla päästöjä 2.) tuomalla energiasäästöä. Viherkatot ovat myös erityisen hyviä sade- ja sulamisveden viivyttäjiä. Rankkasateita ja kevään tulvatilanteita saadaan viherkattojen yleistyessä rauhoitettua useilla alueilla. Kaupunkien aiempi tapa verhota kaikki imevä maa rakennuksin tai asfaltilla on johtanut suuriin ongelmiin sade- ja sulamisvesien (ns. hulevesien) hallitsemisessa. Helsingissäkin hulevesille osoitetut viemärit ovat useasti kovalla koetuksella. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä kaupunkien on otettava työkaluikseen kaikki mahdolliset toimenpiteet.

Ilmaston lämpeneminen tuo myös useampia ja pitempikestoisia helleaaltoja. Viherkatot vähentävät aktiivisesti kaupunkien ”ylilämpenemistä” eli tilanteita missä kaupunkiin kohdistuu ympäröiviä alueita kovempi lämpö. Syynä ovat useasti rakennusmateriaalit: ne varastoivat lämpöä ja nostavat lämpötilaa. Näiden pintojen lisäksi kaupungissa lämpöä nostavat teollisuuden ja asukkaiden hukkalämpö sekä kaupungeissa tapahtuvan haihdunnan vähyys.

Viherkatot tuovat lisää haihdunnan alaa. Viherkatot siis viilentävät ympäröivää ilmaa sitomalla ja haihduttamalla vettä. Kun vesi muuttaa muotoaan nestemäisestä höyryksi kuluttaa tämä energiaa ja viilentää lämpötilaa, varsinkin verrattuna tilanteeseen, jossa energia vain varastoituu lämpönä pintoihin.

Entä aiheuttavatko viherkatot lisääntyneitä homeongelmia rakennuksiin? Eivät. Homeongelmat tulevat jatkossakin riippumaan rakentamisen laadusta. Päinvastoin viherkatot ovat näyttäneet sisukkuutensa pidentämällä kattojen elinikää suojatessaan niiden alusrakenteita.

Viherkatot ovat myös taloudellisia lämmöneristyksen ja energiankulutuksen näkökulmista. Viherkattojen viilentämisominaisuudet sekä niiden tuoma lisäkerros eristystä ovat energiankulutuksen kannalta huomattavia muutoksia. Talvella viherkaton päälle kasaantunut lumi vieläpä parantaa viherkattojen tuomaa lämmöneristystä.

Viherkattojen taloudelliset hyödyt ovat myös herättäneet yritysten intressit. Maailman suurin yritys Walmart on päättänyt hyödyntää viherkattoja rakennuksissaan aina kun on mahdollista. Suomessa uudet lakiin tulleet linjaukset, joissa määrätään taloyhtiön tai kiinteistön hoitavan omat hulevetensä ensisijaisesti omalla tontillaan, luulisi herättävän paatuneimmankin kiinteistöhallituksen silmäilemään viherkattoja hulevesimielessä. Viherkatot kun ovat veden viivyttäjinä erityisen hyviä ja voivat hyvällä toteutuksella korvata investoinnit esimerkiksi hulevesisäiliöihin.

Jos taloyhtiö on kiinnostunut aurinkosähkön tuotannosta talossaan, voi investoinnilla viherkattoon olla myös myönteisiä vaikutuksia aurinkopaneelien energiantuotantoon. Viherkatot kun viilentävät aurinkopaneeleita mahdollistaen tehokkaamman energiatuotannon. Näin molemmat uudet ”kattotrendit” kulkevat halutessaan käsi kädessä.

Toivon itse viherkattojen tuovan myös pienviljelyä laajemmin Helsinkiin. Viherkatot voidaan toteuttaa viljelymielessä kasvihuoneina tai avonaisina viljelyksinä, ja myös hyödyntää viljelyksessä esimerkiksi talon kompostointia. Paitsi yhteisen touhun tuoma lisä yhteisöllisyyteen kohdetalossa on mielestäni myönteistä myös ruuantuotannon pienimuotoinen paluu kaupunkeihin. Kaikki konkreettiset teot lähituotetun ravinnon puolesta ovat kannatettavia, oli se miten pientä tahansa.

On luonnon kannalta hyvä, ettei kaupunki ei ole enää pelkästään betonia ja peltiä. Hieno esimerkki tästä on kuulemani tapaus Korkeasaaresta, missä viherkaton rakentaminen toi takaisin alueelta kadonneita perhoslajeja. Viherkatto voi siis toimia paitsi katon suojana, myös luontokappaleiden. Ehkä viherkatto mahdollistaa myös viihtyisän lisätilan asukkaille?

Helsingillä on nyt marras-joulukuussa ja alkuvuodesta 2016 edessään päätöksenteko viherkattoja koskevista linjauksista. Viherkatot ovat verrattain uusi aihe nykyisessä keskustelussa, vaikkakin ovat pohjoismaalaisessa historiassa tuttuja. Täytyykin toivoa tiedon valtaavan tilaa mahdollisilta vastustavilta ennakkoluuloilta ja asukkaiden, kuten päättäjien, perehtyvän tarkkaan viherkattojen tuomiin mahdollisuuksiin ja terveyshyötyihin. Olemme uudenlaisen kaupunkirakenteen kynnyksellä, ja kerrankin meillä on pelkkää voitettavaa.

Haku

Vasemmistoliitto