Anna Vuorjoki: Ryhmäpuhe sote-uudistuksesta

helmikuu 3, 2016 | Kategoria: Ryhmäpuheet, Sosiaalitoimi, Terveys, Valtuusto

Anna VuorjokiArvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

On sanottu, että sote-uudistus on suurin yhteiskuntauudistus Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Nyt tehdään valintoja, jotka vaikuttavat vuosikymmenten ajan ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon. Vasemmistoliiton mielestä uudistuksen tavoitteena pitää olla mahdollisimman yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Toisaalta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain palvelutuotteita vaan vaikuttamista yhteiskunnan rakenteisiin.

Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin euron säästöjä. Hallitus ei ole esittänyt uskottavaa ratkaisua siihen, miten säästö saadaan aikaan heikentämättä palveluita.

Hallituksen linjauksessa korostuvat kilpailuttaminen ja vertailu eri tuottajien välillä. Mutta miten verrataan sitä, missä neuvolassa tuetaan tehokkaimmin vanhempia kasvattamaan lapsiaan hyvään aikuisuuteen? Miten mitataan, missä palvelutalossa vanhukset elävät onnellisimpina? Miten lasketaan hyötyä, joka syntyy siitä, että sosiaalityöntekijät raportoivat havainnoistaan päätöksentekijöille?

On helppoa laskea kipsattujen jalkojen tai umpisuolenleikkausten määrää tai mitata hoitojonojen pituutta. Mutta tehokkuuden ja laadun arviointi muuttuu vaikeammaksi, kun fyysisen terveyden hoidosta siirrytään mielenterveyteen, yksittäisistä sairauksista monimutkaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja korjaavasta ennaltaehkäisevään työhön. Arviointimittarit ohjaavat työntekijöiden työtä, ja niiden laatiminen huolella on tärkeää. Kilpailutuskriteereiden ja palveluntuottajien vertailun pitääkin perustua syvälliseen ymmärrykseen paitsi terveydenhoidosta myös sosiaalityön luonteesta.

Hyvät valtuutetut,

Sote-uudistuksen kantava idea on integraatio. Se tarkoittaa, että terveyskeskusten, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön pitää pelata yhteen ja siksi ne kootaan samaan organisaatioon. Helsinkiä voi pitää tässä edelläkävijänä. Meillä suunnitellaan parhaillaan palvelukeskuksia, joissa terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset pääsevät tekemään tiivistä yhteistyötä ohi osastorajojen.

Valinnanvapausmalli on ristiriidassa integraation idean kanssa. Sen sijaan, että palveluita koottaisiin saman katon alle, ne pilkotaankin monille eri tuottajille. Miten aktiivinen yhteistyö eri ammattilaisten välillä voi onnistua, jos samaa ihmistä hoitavat usean eri yrityksen työntekijät?

Valinnanvapauslainsäädäntö uhkaa myös tasa-arvoista palveluiden saatavuutta.

Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kun taas yrityksillä on vastuu vain omien asiakkaidensa hoitamisesta. Yritysten kilpailuetu suhteessa julkiseen sektoriin onkin se, että niillä on oikeus suunnata markkinointiaan ja keskittyä sellaisiin asiakkaisiin, joiden hoito on helppo tuottaa kustannustehokkaasti.

Ihmisillä puolestaan on erilaiset kyvyt etsiä, vertailla ja kilpailuttaa palveluita. Siksi valinnanvapausmallissa parasta saavat ne, joilla on aikaa, voimia ja taitoja vaatia itselleen hyvää. Ruotsissa siirtyminen vapaaseen valintaan on lisännyt eriarvoisuutta. Lievissä ongelmissa lääkärille pääsy on helpottunut, mutta vaikeimmin sairaiden lääkärikäynnit ovat vähentyneet.

Lausuntopyynnössä ei kysytä kantaamme valinnanvapausmalliin, vaikka se muuttaisi palvelutuotantoa radikaalisti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä toivoo, että valinnanvapauslainsäädännön vaikutukset arvioidaan huolellisesti, ennen kuin siitä päätetään lopullisesti. Kunnilla on vahva kokemus sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä käytännössä, joten niiden näkemykset palveluiden tuotantotavoista pitää ottaa huomioon.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä yhtyykin kaupunginhallituksen linjaan, että kuntia tulee uudistuksen valmistelussa kuulla riittävästi ja että nyt toteutettu kysely ei ole riittävä kuuleminen.

Hyvät valtuutetut,

Hallituksen linjauksen mukaan palvelutuotanto siirtyy itsehallintoalueiden järjestettäväksi, kun taas terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta säilyy kuntien vastuulla. Kansanterveystyön ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyn kannalta tämä on haaste. Tällä hetkellä kuntien on taloudellisesti järkevää satsata terveyden edistämiseen. Kun vastuu korjaavien palveluiden rahoituksesta siirtyy pois kunnilta, ennaltaehkäisevästä työstä tulee talouden näkökulmasta kuluerä.

Kaupunginhallituksen esityksessä toivotaan, ettei valtio aseta kunnille kohtuuttomia velvoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suhteen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä kyse on pikemmin kuntien oikeudesta tehdä työtä, jolla se voi parantaa asukkaidensa elämänlaatua ja hyvinvointia. Toivomme, että Helsingissä ymmärretään tämän työn merkitys ja pidetään siitä kiinni tulevaisuudessakin.

Helsingillä on jo kokemusta onnistuneesta työstä hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi asukastalotoiminnassa on pystytty pienin panoksin lisäämään ihmisten välistä yhteisöllisyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä. Tulevassa sote-lainsäädännössä on tärkeää antaa kunnille riittävän laajat oikeudet tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita, jotta tämänkaltaista työtä voidaan jatkaa.

Hyvät valtuutetut,

Palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden ohella sote-uudistusta pitää arvioida siitä näkökulmasta, miten siinä toteutuu päätöksenteon demokratia. Tässä mielessä hallituksen malli on parempi kuin viime hallituskauden lopulla valmisteltu. Monimutkaisten hallintohimmeleiden sijaan nyt esitetään selkeää kolmiportaista hallintoa. Vasemmistoliitto pitää hyvänä mallia, jossa itsehallintoalueilla valtaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Tässä mallissa tavallisen kaupunkilaisen on mahdollista ymmärtää, kuka sosiaali- ja terveyspalveluista päättää, ja myös vaikuttaa siihen. Suurilla itsehallintoalueilla ei toki pelkkä edustuksellinen päätöksenteko riitä, vaan sen rinnalle tarvitaan lähidemokratian keinoja kuten asukasraateja ja kokemusasiantuntijaryhmiä palveluiden kehittämisen tueksi.

Täysin ideaali tämäkään hallintomalli ei ole. Kuten kaupunginhallituksen esityksessä todetaan, jako 18 itsehallintoalueeseen, 15 sote-alueeseen ja 12 päivystyksen sairaalayksikköön tuottaa epäselvyyttä ja mahdollisesti alueellista epätasa-arvoisuutta. Aluejakoa ei tulisikaan vielä lyödä lopullisesti lukkoon.

Rahoitusmallin valinta on tärkeä niin demokratian, palveluiden laadun kuin hyvinvointierojen kaventamisenkin näkökulmasta. Itsehallintoalueet ovat vastuussa palveluiden järjestämisestä, joten niillä pitää olla valtaa päättää tarvittavasta rahoituksesta. Valtion ei pidä asettaa sitovaa raamia sosiaali- ja terveysmenoille, koska tällöin itsehallintoalueilla ei olisi valtaa vaikuttaa rahoitukseen, vaikka raamin puitteissa laadukkaiden palveluiden tuottaminen osoittautuisi mahdottomaksi. Syntyisi tilanne, jossa kellään ei olisi vastuuta siitä, riittävätkö rahat palveluihin.

Paras rahoitusratkaisu olisi itsehallintoalueiden oma verotusoikeus. Kerättävän veron pitää olla progressiivinen, jotta ihmiset voivat osallistua palveluiden rahoittamiseen oman maksukykynsä mukaan.

Hyvät valtuutetut,

Tämä uudistus sisältää paljon mahdollisuuksia: voimme kehittää entistä parempia palveluita, edistää tasa-arvoa ja parantaa päätöksenteon demokratiaa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä toivoo, että jatkovalmistelussa tehdään oikeita arvovalintoja. Sote-uudistuksella ei pidä tavoitella vain taloudellista tehokkuutta vaan välittämistä, tasa-arvoa ja onnellisuutta.

Haku

Vasemmistoliitto