Veronika Honkasalo: Ryhmäpuhe budjetista

marraskuu 16, 2016 | Kategoria: Budjetti, Ryhmäpuheet, Valtuusto

veronikapieniArvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Tämän vuoden budjettineuvotteluiden alla kuohui, kun hetken näytti siltä, että vain kolme suurinta puoluetta kävisi neuvottelut keskenään näpäytyksenä siitä, että muut puolueet eivät suostuneet hyväksymään yleiskaavasta tehtyä kompromissia. Yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa, viikko kului ja jo olivat kaikki kaupunginhallitusryhmät neuvottelupöydän ympärillä. Olisikin ollut perin kummallista rajata pois osa ryhmistä vain sen takia, etteivät keskisuuret ja pienemmät ryhmät suostuneet tanssimaan yleiskaavassa suurimpien puolueiden pillin mukaan.

Politiikka on erimielisyyksien yhteensovittamista ja on tärkeää, että myös kaupunkilaisille näkyy, ettei aina kaikesta olla samaa mieltä. Jatkossa olisikin syytä vakavasti miettiä, että kun neuvotteluita käydään, ryhmien välisiä sopimuksia ei lyödä lukkoon varhain ennen valtuustokokousta, jotta valtuuston lähestyessä kaupunkilaisilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Hyvät valtuutetut,

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä julkaisi hyvissä ajoin omat budjettitavoitteensa ennen neuvotteluita. Tämä on ollut linjamme jo parin vuoden ajan. Avoimuudella haluamme edistää demokratiaa ja rikkoa suljettua kabinettikulttuuria, jossa todelliset päätökset tehdään piilossa kaupunkilaisilta. Mutta on budjettitavoitteiden julkaisemisella ollut myös muita positiivisia vaikutuksia. Iloksemme olemme huomanneet, kuinka tavoitteemme ovat uineet osaksi myös muiden ryhmien tavoitteita. Tänä vuonna neuvotteluissa oli esimerkiksi lähes täysi yksimielisyys siitä, että ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäiväkerhojen resurssointi on turvattava ajoissa. Suosittelemme jatkossa myös muille ryhmille budjettitavoitteiden julkistamista. Kaupunkilaisilla on oikeus myös arvioida, millä tavoitteilla neuvotteluihin lähdettiin ja mikä lopputulos oli.

Hyvät valtuutetut,
Me Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä asetimme keskeiseksi budjettitavoitteeksi sen, että budjetin menotasoa ei vähennetä kilpailukykysopimuksen perusteella, vaan kilpailukykysopimuksesta syntyvä säästö käytetään palvelutason säilyttämiseen ja parantamiseen. Olemme tyytyväisiä, että tämä oli lopulta neuvotteluiden henki laajemmin, vaikka me olisimme kohdentaneet vielä enemmän resursseja palveluihin. Sisällöllisesti meille oli tärkeää, että varsinkin sosiaali- ja terveystoimen budjettia korjattaisiin vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Olemme puhuneet tällä valtuustokaudella paljon varsinkin vanhusten kotihoidon tilanteesta – kuinka työntekijät uupuvat epäeettisten työolosuhteiden takia, kuinka liian huonokuntoisia vanhuksia pidetään kotihoitoon sopimattomissa olosuhteissa ja kuinka vaikeaa palveluasumiseen on päästä.

Olemme erittäin iloisia siitä, että tänä vuonna osa soteen lisätyistä määrärahoista kohdennettiin nimenomaan vanhusten kotihoidon vahvistamiseen. Toivommekin, että jatkossa vanhustenhoidon tila puhuttelee ihan jokaista ryhmää Helsingin valtuustossa. Tämän takaamiseksi suosittelen jokaiselle tutustumista vanhustenhoidon arkeen Helsingissä, ehkä silmät sitä kautta aukeavat. Helsingin vanhusten kotihoidon tilannetta voidaan jo kuvata isoksi ihmisoikeusongelmaksi.

Toisena keskeisenä tavoitteena linjasimme ennen neuvotteluita, että osa lisämäärärahoista kohdennetaan kouluterveydenhuoltoon ns. PD-resurssina. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja- ja erityisoppilaiden määrä otetaan huomioon yhden terveydenhoitajan vastuulla olevan oppilasmäärän laskemisessa THL:n suositusten mukaisesti. Esimerkiksi erityisoppilas tarvitsee STM:n arvion mukaan kolme kertaa niin paljon terveydenhoitajan työaikaa kuin keskiverto-oppilas. Kun terveydenhoitajan resurssia lisätään kouluille, joilla on paljon erityis- ja maahanmuuttajaoppilaita, hyötyvät siitä kaikki oppilaat.

Kolmantena tärkeänä tavoitteenamme oli koulunkäyntiavustajien määrän turvaaminen. Myös tämä saatiin neuvotteluissa läpi. Koulunkäyntiavustajilla on keskeinen rooli koulujen työrauhan takaamisessa. Lisäksi he mahdollistavat eri tavoin tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäynnin. Laajemmassa mittakaavassa koulunkäyntiavustajien määrän turvaaminen tarkoittaa, että panostamme tasa-arvoon ja otamme huolen alueellisen eriytymisen seurauksista tosissamme.

Hyvät valtuutetut,

Helsinki on sinnikkäästi pitänyt laadukkaan varhaiskasvatuksen puolta ja voimme syystä olla ylpeitä siitäkin, että olemme päättäneet toimia hallituksen politiikkaa vastaan. Olemme päättäneet säilyttää maltilliset ryhmäkoot ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Ensi vuonna mennään astetta pidemmälle kun maksutonta varhaiskasvatusta ruvetaan suunnittelemaan Helsingissä. Panostaminen varhaiskasvatukseen on kaukaa viisasta ja toivoisin, että samanlaista älyä ja sosiaalista investointia käytettäisiin Helsingissä myös laajemmin. Seuraavan strategian valmistelussa olisi esimerkiksi huolehdittava siitä, että Helsinkiin luodaan aito Imatran malli, joka onnistuessaan vähentää lastensuojelun kustannuksia pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevän otteen ansiosta.

Hyvät valtuutetut,

Olemme Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä koko valtuustokauden kritisoineet ankarasti strategian yhden prosentin tuottavuustavoitetta, joka on toiminut keinotekoisena menoleikkurina. Sen avulla on etupäässä heikennetty palveluita. Emme ole lukuisista pyynnöistä huolimatta saaneet missään vaiheessa laadullisia arvioita tuottavuustavoitteen vaikutuksista helsinkiläisten hyvinvointiin. Tuottavuustavoite ei tosiasiassa kasvata tuottavuutta, eikä sen soveltaminen enää seuraavalla valtuustokaudella ole siksi järkevää. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin satsaaminen lisää aitoa tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Siksi olemmekin iloisia, että Vasemmistoliiton tavoite, että työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen myötä sairauspoissaolojen vähentämisestä laaditaan perusteellinen selvitys, meni neuvotteluissa läpi. Toinen kriittinen kohta, johon tulemme seuraavalla valtuustokaudella kiinnittämään erityistä huomiota, on euromääräiset maanmyyntitavoitteet. Talouspoliittisesti on viisasta myydä maata siten, että se on kokonaistaloudellisesti kaupungin etujen mukaista. Nyt liian korkeiden myyntitavoitteiden takia, jotka vielä ylitetään reippaasti, tehdään huonoja kauppoja ilman arviota aidoista vaihtoehdoista. Erittäin hyvänä voi siksi pitää neuvotteluiden kirjausta siitä, että ennen seuraavaa valtuustokautta maanmyyntitavoitteen mielekkyydestä tehdään selvitys.

Hyvät valtuutetut,
Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia kaupunginhallitusryhmiä hyvähenkisistä neuvotteluista, joissa luotiin uskoa kuntavaalien kynnyksellä, että eri ideologisista näkökulmista huolimatta Helsingissä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä rakentavaa yhteistyötä ja löytää yhteinen päämäärä. Kiitos.

Haku

Vasemmistoliitto