Vesa Korkkula: Isoja asioita opetuslautakunnassa

joulukuu 13, 2016 | Kategoria: Lapset, Nuoriso, Opetus

vesapieniVuoden viimeisessä opetuslautakunnan kokouksessa oli päätettävänä monta tärkeätä asiaa.

A) Opetusviraston vuoden 2017 tulosbudjetti

Lautakunnan käsittelyyn tuli kaupunginvaltuuston hyväksymä vuoden 2017 tulosbudjetti. Tästä linkistä näkee vuoden 2017 tulosbudjetin keskeiset muutokset vuoteen 2016 verrattuna.

Esi- ja perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen on tulossa pieniä leikkauksia, jotka kohdistuvat pääosin palkkamenoihin. Linkistä voi lukea:

”Käytännössä tämä kasvattaa perusopetuksessa maltillisesti ryhmäkokoja ja vähentää jakotunteja, sekä saattaa vaikuttaa joidenkin valinnaisaineiden tai harvinaisten kielten ryhmien perustamiseen ja sivutoimisten opettajien määrään. Yksittäisen oppilaan saaman opetuksen määrään tällä ei ole suoria vaikutuksia. Esitetyt tuottavuustoimenpiteet eivät aiheuta vakituisen opetus- ja avustajahenkilöstön irtisanomis- tai lomautusuhkaa”

Tämän saman asian yhteydessä liitteestä löytyi maininta ePortfoliosta ja yritin saada sen pois, mutta tämä ei onnistunut. Keskeinen syy tälle on se, että ei ole mielestäni perusteltua keskittyä yhteen ja vieläpä suhteelliseen kankeaan järjestelmään. ePortfoliosta on tullut opiskelijoilta ja opettajilta paljon negatiivista palautetta ja olen myös itse tutustunut siihen, enkä voi sanoa ihastuneeni siihen. Kokonaisuudessaan opetuspuolen digitalisaatio-ohjelman mittaristo tulee päätettäväksi vuonna 2017 ja silloin pitää olla tarkkana näiden asioiden suhteen.

B) Laajasalon ja Santahaminan alueen oppilaaksiottoalue pöydättiin ja asiasta päätetään tammikuussa. Aktiivisilta vanhemmilta on tullut tästä paljon viestiä.

C) Yleisopetuksen enimmäisoppilasmäärät 1. luokille lukuvuonna 2017–2018

Enimmäisoppilasmäärien muutoksiin liittyen oli tullut paljon huolestuneita viestejä. Huoli koski mm. sitä, että pääsevätkö saman perheen lapset samaan kouluun ja mikä tämän suhde on lähikouluperiaatteeseen.

Demareiden Ville Jalovaara teki seuraavan palautusesityksen:

”Opetuslautakunta päättää palauttaa esityksen valmisteluun, siten, että se tukee lähikouluperiaatetta ja sisarusten hakeutumista samaan kouluun. Valmistelussa tulee ottaa huomioon oppilaiden ja asuinalueiden tasavertaisuus sekä henkilöstö- ja tilaresurssien käyttö.”

Mielestäni tämä oli perusteltu palautusesitys ja äänestin tämän puolesta. Äänestys meni 4-4 ja asia ei lähtenyt palautukseen puheenjohtajan äänen vuoksi.

Tämän jälkeen lautakunta hyväksyi linjajohtaja Marjo Kyllösen tekemät seuraavat esitykset:

”Tapanilan ala-asteen koulun enimmäisoppilasmäärä voidaan ylittää, mikäli kouluun hakeutuu koulutulokas, jonka vanhempi sisarus on Tapanilan ala-asteen koulussa vuosiluokilla 1-5.”

”Ruoholahden ala-asteen koulun enimmäsioppilasmäärä voidaan ylittää, mikäli kouluun hakeutuu Jätkäsaaren peruskoulun oppilaaksiottoalueella asuva koulutulokas, jonka vanhempi sisarus on Ruoholahden ala-asteen koulussa vuosiluokilla 1- 5.”

”Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää myöntää opetustoimenjohtajalle oikeuden päättää enimmäisoppilasmäärän ylittämisestä, jos hakijan sisarus opiskelee koulun 1- 5 luokalla. Tämä ei saa kuitenkaan aiheuttaa uuden opetusryhmän muodostamista.”

Nämä lisäykset varmaan osittain vastaavat vanhempien huoliin.

Lisäksi hyväksyttiin Minerva Krohnin vastaehdotus:

”Samalla opetuslautakunta kehottaa opetusvirastoa valmistelemaan uudet linjaukset oppilaaksioton periaatteisiin ja enimmäisoppilasmääriin, siten että ne tukevat lähikouluperiaatetta ja sisarusten hakeutumista samaan kouluun. Linjauksissa tulee ottaa huomioon oppilaiden ja asuinalueiden tasavertaisuus sekä henkilöstö- ja tilaresurssien tehokas käyttö.”

D) Erityisluokkaverkon muutokset

Kysyin tässä kohdin, että mahtuvatko erityisluokille kaikki joilla tarvetta on. Sain vastaukseksi, että kaikki joilla tarvetta on pääsevät, mutta jos tarve erityisluokalle siirtymiseen ilmenee kesken vuoden, ei heti erityisluokalle välttämättä pääse. Sinänsä on varmasti hyvä ajatus integroida erityistä tukea tarvitsevia oppilaita tavallisiin luokkiin, mutta kaikkien kohdalla tämä vaihtoehto ei vain toimi ja siksi erityisluokille on tarvetta. Tällä hetkellä Helsingissä erityistä tukea tarvitsevista oppilaista 40 % on integroidussa opetuksessa tavallisilla luokilla ja 60 % erityisluokilla.

E) Lauttasaaren 2. ala-aste

Tällä hetkellä Lauttasaaressa on paljon enemmän lapsia kuin on koulutiloja ja iso osa lauttasaarelaisista oppilaista on väliaikaisissa lisätiloissa kuten parakeissa. Alueen väestömäärä kasvaa ja uudelle ala-asteelle on selvä tarve.

Aiemmin syksyllä opetuslautakunnalle tuotiin esittelyyn kaksi vaihtoehtoa.
Ensimmäinen vaihtoehto lähti siitä, että mennään vuokralle Kiinteistö Oy Vattuniemenkuja Neljän omistamiin tiloihin 20 vuodeksi. Näissä tiloissa on myös ollut merkittävästi sisäilmaongelmia. Kannattaa lukea tämä.

Mielestäni tämä ei ollut hyvä idea koska:

a) Kun mennään vuokralle jonkun muun kuin kaupungin itsensä omistamiin tiloihin, ei vuokrasta maksettava raha kierrä kaupungin sisällä vaan päätyy ulkopuoliselle kiinteistösijoittajalle. Koulu ei ole pop-up-toimintaa ja koulut pitäisi myös tulevaisuudessa rakentaa omiin tiloihin.
b) Kyseisissä tiloissa on ollut valtavasti sisäilmaongelmia ja vaikka siellä tehtäisiin iso remontti, en ole vakuuttunut siitä, että tämä on paras ratkaisu enkä siitä, että aikataulu pitää.
c) Vattuniemenkuja nelosessa ei ole riittävää piha-aluetta.

Tein palautusesityksen aiemmin lautakunnalle esitytyn oman uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Uusi koulurakennus olisi voinut sijaita nykyisen kirjaston ja nuorisotalon yhteydessä.

Esitykseni ei saanut kannatusta. Syy lienee mm. kiireellinen aikataulu. Vattuniemenkuja 4 saataisiin suunnitelmien mukaan käyttöön 2019. Tämä olisi ripeämpi kuin uudisrakennusvaihtoehto, mutta huomautettakoon, että myös tämä vaihtoehto on optimistinen aikataulun suhteen.

Siksi jätin eriävän mielipiteen:

”Jätän asiasta eriävän mielipiteen, koska kannatan omaa uudisrakennusta. Koulun toiminta suuntautuu kauas tulevaisuuteen ja siksi on parempi pitää koulut omissa tiloissa. Näin maksetut vuokrat kiertävät kaupungin sisällä eivätkä valu kaupungin ulkopuolelle. Lisäksi Vattuniemenkuja neljän kiinteistössä on ollut sisäilmaongelmia eikä ole täyttä varmuutta siitä miten ehdotettu remontti korjaa kyseiset ongelmat.”

Haku

Vasemmistoliitto