Kati Peltola: Valtuusto keskusteli harmaasta taloudesta

kesäkuu 8, 2011 | Kategoria: Aloitteet, Ponnet, Valtuusto

Tänään 8.6.2011 oli kaupunginvaltuustossa käsittelyssä Kokonaisselvitys harmaan talouden tilasta ja torjunnasta Helsingin kaupunkikonsernissa. Valtuusto hyväksyi Tea Vikstedtin ponsiehdotuksen, jonka edellyttää kansainvälisen vertailun tekemistä EU-maiden hankintalainsäädännöstä ja sen soveltamisesta. Vasemmistoliiton ryhmän käsityksen mukaan muissa maissa annetaan paikallisille päättäjille harkintavaltaa julkisten palvelujen kilpailutuksesta paljon enemmän kuin Suomessa. Myös Pekka Saarnion alla oleva ponsi sai enemmistön, mutta minun ponsiehdotukseni kannalla oli vain 25 valtuuston 85:stä jäsenestä.

Helsingin voimassa olevat strategiat tavoittelevat yritysten ja kaupungin töiden kietomista toisiinsa. Monituottajuuden ja joka suuntaan haarautuvan verkostoitumisen luullaan tuottavan helsinkiläisille ja Suomelle jatkuvaa kasvua ja hyvinvointia. Yritysten ja niiden rajoittuneiden etujen lisääntyvä sekoittaminen julkisen talouden hoitoon on kuitenkin otollinen kasvualusta harmaalle taloudelle.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus ovat kunnan päätehtäviä. Oppiminen, hyvät ihmissuhteet ja yleinen hyvinvointi syntyvät ihmisten osallisuudesta oman elämänsä rakentamiseen. Palvelujen tuotteistaminen ja kilpailuttaminen globaaleilla tai paikallisilla markkinoilla sen sijaan hävittää ihmisten yhteisvastuuta ja kansanvaltaa.

Kaupunki yrittää tehostaa palvelujensa tuotantoa pilkkomalla niitä yksittäisiksi tuotteiksi ja kilpailuttamalla niitä erilaisilla tuottajilla. Tämä vie vaikutusvallan sekä palvelujen käyttäjiltä, niiden työntekijöiltä että kaupungin vaaleilla valituilta päättäjiltä.

Kaupunki on luopunut mm. vuokra-asuntojensa rakentamisesta omalla työvoimalla. Kaupunki rakennuttaa niitä reippaasti alle oman tavoitteensa, koska toteutuminen on täysin riippuvainen yksityisten rakennusmarkkinoiden vaihteluista. Urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita saa kaupungin tuotantoon satunnaisesti ja tarjousten laatua ja toiminnan laillisuutta ei pystytä valvomaan.

Sekä markkinatalouden että yhteiskunnallisen tuotannon hyvän toiminnan edellytys on läpinäkyvyys. Harmaa talous syntyy ja kasvaa liikesalaisuuden ja monimutkaisten tuotantorakenteiden avulla. Harmaata taloutta voi vähentää kahdella tavalla. Yhteisten pelisääntöjen pitää olla sellaisia, että ihmiset pystyvät tietämään ja hyväksymään nämä säännöt. Lisäksi näiden sääntöjen pitää olla helppoja noudattaa ja valvoa.

Nyt verojärjestelmä on niin mutkikas, että sääntöjä periaatteessa kunnioittavakin työn myyjä ja ostaja päätyvät usein verottomaan ratkaisuun. Laillisuudesta vähät välittäviä järjestelmän mutkat suorastaan houkuttelevat kokeilemaan ja kehittelemään kiertoteitä. Onnistunut lakien kiertäjä saa runsaan palkkion ja lakeja noudattavat joutuvat vielä maksamaan kiinni jääneiden rangaistuksetkin.

Henkilökohtaisten tulojen verotus kävisi nykyistä paljon helpommaksi sekä veron maksajalle että saajalle, jos kaikki tulot olisivat saman progressiivisen tuloveron alaisia. Jokaisella Suomessa tuloja saavalla pitäisi olla vain yksi virallinen tili, jolle hän saa vastaanottaa työ- tai pääomatuloja. Suomessa verovelvolliselta pidätettäisiin jokaisesta tuloerästä lopullinen vero. Pienet tulot olisivat verottomia kaikille yhteisen perusvähennyksen ansiosta. Muita vähennyksiä tuloverotuksessa ei pitäisi olla. Perusvähennyksen ylittävistä tuloista vero nousisi portaittain.

Ulkomailla verovelvollisen tuloistakin pidätettäisiin hänen verotusmaansa vaatima vero. Tämän palvelun ansiosta saataisiin ehkä muitakin maita kiinnostumaan näin yksinkertaisesta tuloveron perimistavasta.

Erilliset tulonsaajan sosiaalivakuutusmaksut voisi sisällyttää tuloveroon. Ne ovat kuitenkin työn tekemisen haittavero, joten vielä parempi olisi muuttaa ne arvonlisäpohjaisiksi. Työnantajankin verotus yksinkertaistuisi, kun ei olisi eri tavoin määräytyviä sosiaalivakuutusmaksuja, vaan sosiaalivakuutuksen rahoituspohjana olisi aina arvonlisäys.

Ponsi 1 (Jättäjänä Kati Peltolat)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki karsii harmaata taloutta tuottamalla asukkaiden palvelut ja niiden kehittämistyön mahdollisimman paljon oman vakituisen työvoiman avulla ja suosimalla ulkopuolisessa kilpailutuksessa ketjutuksen sijasta mahdollisimman paljon suoria työsuhteita käyttäviä tuottajia.

Ponsi 2 (Jättäjänä Pekka Saarnio)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki jatkaa aktiivista yhteistyötä valtiovallan kanssa harmaiden yritysten ja työntekijöiden karsimiseksi ehdottamalla kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä ja työntekijöitä koskevan läpinäkyvän tulojen rekisteröimisjärjestelmän luomista täällä tapahtuvan taloudellisen toiminnan osalta.

(Ponsi 3 Jättäjänä tea Vikdstedt)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää miten eri tavalla Suomessa tulkitaan EU:n hankintadirektiivä ja miten eri tavalla markkinaoikeuskäytäntö on järjestetty muissa EU:n jäsenmaissa.