Mikko Pöri & Juho Lindman: Apotti-hankkeen eteneminen

huhtikuu 28, 2014 | Kategoria: Sosiaalitoimi, Terveys

684_pori-mikko.normal149_lindman-juho.normalKirjoittajat ovat tietotekniikkajaoston jäsen ja varajäsen.

Apotti etenee vauhdilla. Tietotekniikkajaosto seuraa hankkeen teknistä puolta, vaikka varsinaiset päätökset asiasta Helsingin osalta tekee sote-lautakunta. Seurataksemme, mitä hankkeen parissa tapahtuu, lähetimme joukon kysymyksiä vastattavaksi hankejohtaja Hannu Välimäelle viikko pari sitten.

Kysymykset johtivatkin mielenkiintoiseen edelleen jatkuvaan dialogiin. Päivitämme tähän blogiin tietoa ja ajatuksia sitä mukaa kuin asia etenee.

Apotti on merkittävä ja tärkeä hanke ja Vasemmisto haluaa olla mukana varmistamassa sen ylätason tavoitteen “Apotti, maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä: Työntekijöille tulevaisuuden työväline asiakkaan ja potilaan auttamiseen, kuntalaisille sujuvuutta itsensä hoitoon ja elämänhallintaan” toteumisen.

Alla huolenaiheemme lyhyesti kysymysmuodossa:

1. Mikä on hankkeen riskienhallinnan tilanne? Miten riskit tunnistetaan mahdollisimman aikaisin, miten niiden toteutumista seurataan ja ennen kaikkea miten toteutuneisiin riskeihin pystytään puuttumaan mahdollisimman aikaisin?

2. Apotti julkaisee uutiskirjettä, joka on raportoinut vaatimusmäärittelyn etenemisestä. Olisiko tietotekniikkajaoston mahdollista nähdä vaatimusmäärittelyä koskevat valmistuneet dokumentit?

3. Olisiko mahdollista, että tietotekniikkajaoston jäsenet saisivat sekä Apotista kertovat uutiskirjeet että tiedotteet omiin sähköposteihinsa? Molemmat näkökulmat kiinnostaisivat meitä.

4. Sosiaalipuolen järjestelmät ovat usein vastaavissa kehityshankkeissa jääneet hiukan lapsipuolen asemaan. Asia on huomioitu myös hankkeen uutiskirjeessä 11/2013. Miten varmistetaan, ettei tällä kertaa käy niin?

5. Uutiskirjeessä puhutaan käyttäjätarinoiden laatimisesta osana vaatimusmäärittelyä tarjolla olevien järjestelmien vertailun osana. Kysyisimme, kuinka käytettävyyden ja käyttäjäystävällisyyden varmistaminen etenee osana muuta suunnittelua?

    • Miten käytettävyys varmistetaan, sovelletaanko esim. ISO 9241-210? Jos ei, miksi ei?
    • Käytetäänkö käytettävyyden arvioinnissa käytettävyysasiantuntijoita tai tehdäänkö asiantuntija-arviointeja, entä todellisia käyttäjäarviointeja? Onko niiden suunnitelmia jo saatavissa? Kuka niitä tekee ja missä vaiheissa ja missä nämä arvioinnit konkreettisesti tapahtuvat (paikka)?
    • Arvioidaanko käytettävyyttä todellisia vastaavissa käyttötilanteissa? Millaisia malleja tai havainnollistuksia palvelusta käytetään arvioinnissa?

6. Noudatetaanko suunnittelussa ihmiskeskeisen suunnittelun (Human-Centered Computing) periaatteita esim. ISO 13407 19990? Tai ISO 9241-210? Mitä käyttäjäystävällisiä suunnitteluperiaatteita hankkeessa käytetään?

7. Toiminnallisuuksien ja arkkitehtuurin kuvauksessa alustavassa palvelukartassa on luetteloitu terveydenhuollon palvelut.

Miten Apotti työvälineenä tulee ohjaamaan hoidollisia prosesseja vai onko Apotti vain kirjaamisen väline? Kuvassa 2 on alustava palvelukartta. Onko siitä unohtunut kokonaan asukkaan rajapinta? Entäpä hoitohenkilöstö-asiakas-vuorovaikutus? Jos puuttuvat, niin ne pitäisi ottaa mukaan suunnitelmiin.

Lisäksi kuvassa 2. ei ole lainkaan määritelty vuorovaikutuksellisia suhteita eri palveluiden välille. Ovatko työt erillisissä siiloissa? Tällöin on riskinä, että ohjataan erillisiä siiloja kokonaispalveluiden sijaan. Nykyinen malli ei ota ollenkaan kantaa siihen, miten palvelua käytetään. Arjen asiointikokemukset puuttuvat palvelutuotannosta. Onko asukas kokonaan unohdettu palvelukartasta?

Nykyisin asukas kontaktoi hoitajaa, joka edelleen konsultoi päätöksiä tekevää lääkäriä. Tällöin käsitellään yksittäisiä asioita eikä esim. asukasta kokonaisuutena. Kuinka vahvasti suunnitellut yhteiset prosessit huomioivat mahdollisuudet rakentaa asukasystävällisempiä toimintamalleja?

Jos lisäkysymyksiä herää, kirjoittajiin voi olla yhteydessä.

Haku

Vasemmistoliitto